|
Jeesus on Jumala
Kysymys: Missä Raamatussa on se paikka, jossa Jeesus sanoo olevansa Jumala ja käskee palvoa itseään Jumalana, kuten suurin osa kristityistä ajattelee?
Kysymyksen taustaa
Myös tämä kysymys liittyy kristilliseen kolminaisuusoppiin. Muslimit ovat usein käsittäneet kristittyjen kolminaisuus opin väärin. He käsittävät, että kristityt palvovat kolmea Jumalaa, Isää, Jeesusta ja Pyhää Henkeä.
Tässä vastauksessa käsitellään miten Uuden testamentin teksti tuo esille sen, että Jeesus on Jumala.
Vastaus
Lyhyt vastaus kysymykseen on, että Raamatusta ei löydy sellaista kohtaa, ja siihen on hyvä syy.
Kuvittelepa, että joku oikeasti tulisi vastaan ja sanoisi: ”Olen Jumala, palvo minua.” Uskoisitko häntä? Palvoisitko häntä?
Tuskin, sillä eikö kenen tahansa kunnon, monoteistisen uskovan ensireaktio olisi torjua tuollaisen julistuksen antaja huijarina ja jumalanpilkkaajana? Suuri osa meistä ajattelisi, että vain mielipuoli sanoisi itsestään noin. Jeesus tietää tämän luonnollisen reaktion, eikä siksi nähnyt mitään syytä vakuuttaa ihmisiä noin naurettavalla tavalla. Sen sijaan hän esitti väitteen siitä, kuka hän on, epäsuoremmin mutta kuitenkin selkeästi.
Jos pidämme lähtökohtana sitä, että Jumala on kaikkivaltias, eikä mikään ole hänelle mahdotonta, on ristiriitaista väittää, ettei hän kykenisi ilmestymään ihmishahmossa. Kuitenkin on varsin perusteltua odottaa, että siitä olisi olemassa painavia todisteita. Sillä jos palvoo jotakuta, joka ei ole Jumala, syyllistyy epäjumalanpalvontaan. Toisaalta se, että kieltäytyy palvomasta Jumalaa, kun hän niin vaatii, on yhtä suuri synti.
Eihän loppujen lopuksi sillä ole merkitystä, onko tätä väitettä Jeesuksen jumaluudesta olemassa sanallisena, vaan sillä, onko siitä ylipäätään selkeitä todisteita missään. Jos on, kuuluu Jeesusta palvoa Jumalana, vaikkei hän niin käskisikään juuri sellaisin sanoin, joita me odottaisimme. Emmehän me voi määrätä, missä muodossa tai hahmossa Jumala saa ilmaista itsensä meille, ennen kuin olemme valmiita hyväksymään hänen ilmestymisensä.
Johanneksen evankeliumissa, kun Jeesus puhuu ikuisesta elämästä, hän sanoo: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin.” (Joh. 11:25) Hän siis lupaa ikuisen elämän sillä ehdolla, että ihminen uskoo häneen itseensä. Tämä olisi jumalanpilkkaa keneltä tahansa muulta paitsi Jumalalta. Antaako Jeesus sitten mitään todisteita siitä, että hänellä olisi arvovalta julistaa tällaista? Johanneksen evankeliumin 11. luku kuvailee laajasti, mitä kaikkea tapahtui tuona päivänä, jona Jeesus sanoi edellä mainitut sanat. Luvun lopusta voimme lukea: ”Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: ’Lasarus, tule ulos!’ Silloin kuollut tuli haudasta, jalat ja kädet siteissä ja kasvot hikiliinan peittäminä. Jeesus sanoi: ’Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.’” (Joh. 11:43 - 44)
Jos evankeliumeja luetaan tarkasti, voidaan huomata, että Jeesus johdonmukaisesti
- puhuu kuin olisi Jumala
- toimii ja käyttäytyy kuin olisi Jumala
- tekee ihmeitä, jotka todistavat hänen arvovallastaan (kuten kuolleen Lasaruksen herättäminen).
Kun opetuslapset olivat olleet Jeesuksen kanssa kolme vuotta, yksi heistä pyysi ”nähdä Isä[n]” (Jumalan). Jeesus vastasi: ”Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. -- Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden. (Joh. 14:9,11)
Jeesus odotti ympärillään olevien ihmisten tunnistavan, kuka hän todella oli, hänen sanoistaan, joita ainoastaan Jumala voi sanoa, sekä hänen teoistaan. Jeesus siis todellakin antaa tarpeeksi todisteita, ja antaa sitten meidän tehdä niistä omat johtopäätöksemme. Kuka tahansa voi väittää olevansa Jumala, mutta vain tosi Jumala voi antaa siitä kestäviä todisteita, ja jos todisteita kerran on olemassa, ei ole enää mitään tarvetta käskeä ihmisiä palvomaan. Lausunto ”Olen Jumala” ei lisää mitään oleellista kysymykseen Jeesuksen jumaluudesta.
Jeesuksen jumaluus perustuu niihin todisteisiin, joita hän antaa, ei väitteisiin, joita kuka tahansa voisi tehdä. Kun todisteet on annettu, ei lausunnolle ole enää tarvetta. Ne, jotka ovat avoimia totuudelle, tunnistavat todisteet. Ne, jotka jättävät todisteet huomiotta, eivät uskoisi, vaikka Jeesus lisäisikin tämän sanallisen vakuutuksen olemuksestaan. Ja jos on tunnistanut hänen todellisen identiteettinsä, on hänen palvomisensa ainoastaan luonnollista, ja se tulee lähes automaattisesti.
Tiedän, että tämä ajatus kuulostaa uskomattomalta. Siksi jopa opetuslapsilla kesti niin kauan, ennen kuin he todella ymmärsivät sen. He alkoivat vasta tajuta sen koko merkitystä Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen, kun he olivat kohdanneet ylösnousseen Herran.
Johanneksen evankeliumissa luvun 20 lopussa ja Matteuksen evankeliumissa luvun 28 lopussa lukee, kuinka opetuslapset palvovat Jeesusta ja kuinka hän hyväksyy sen. Vaikkei hän siis koskaan vaadi palvontaa, hän ottaa sen vastaan ja pitää sitä sopivana.
Olet oikeassa siinä, että Jeesus ei missään suoranaisesti sano suoraan olevansa Jumala. Mutta Hän osoittaa selvästi olevansa Jumala monella muulla tavalla. Avaa silmäsi ja niin voit nähdä, että Jeesuksen elämän ja tekojen kautta, että Hän on Jumala.
Käännetty ja julkaistu kirjoittajan, julkaisijan tai kustannusoikeuksien haltijan luvalla.
http://www.answering-islam.org/Q-A-panel/nowhere.html
|
